Saatana perkele

Nyt on kyllä semmoinen fiilis ettei pahemmin kannattais kirjoitella yhtään mitään. Suoraan sanottuna on ollu aivan käsittämättömän ääretön vitutus iltapäivästä lähtien. Voishan tuohon syitä luetella, mutta enemmänhän se täs vaan alkais kyrsimään. Monen pienen asian summa, ei mitään isompaa ja oikeampaa syytä oo pöytään lyödä. Eilen sattui olemaan melkeinpä syksyn parhaita päiviä, niin tämä pudotus on turhan jämäkkä. Kyllä tulee loppuviikosta melkoista kyntämistä, jos ei jotkut hommat hoidu vähän niinkun omalla painollaan.

Onhan tässä kyllä muutenkin ollu jo viikko- taikka kuukausitolkulla sellainen jatkuva kiire ja hoppu. Monet asiat on jääny täysin jalkoihin, niinkun näkee tämän bloginkin historian pisimmästä päivityskatkosta. Jalkoihin on kyllä jäänyt hyödyllisiäkin asioita, ei pelkästään tällaista hömppää. Vielä pari kolme viikkoa, sitten vois olla paremmat ajat. Tai ainakin näin vois haaveilla. Eiköhän se joulunaika ainakin vähän hidasta tahtia. Tavattavissa muuten lakeuksilla 23-28.12. Tosin on hämärä muistikuva että yks ilta noista on jo myyty juopottelusessiolle paikallisessa. Uusivuosi näillä näkymin Helsingin yössä.

Kiireellähän on tietysti se hyvä puoli, että tässä on helppo ottaa pieni humalaton jakso samalla, kun ei nyt muutenkaan mitenkään ehtis tempaista tajua pois. Humalaton nyt tietenkään ei oo sama kuin tipaton, vaikka tällaista harhaluuloa on esiintynyt. Puolentoistaviikon päästä olis kalenterissa firman pikkujoulut, siihen olis vähän niinkun ajoitettu siirtyminen humalatilaan. Tosin, tällä vitutuksella voisin aivan hyvin skipata koko jutun. Ei sitten niinkun pätkääkään kiinnostais just nyt. Tarkennetaanpa että kiinnostamattomuus johtuu pelkästään omasta fiiliksestä, ei mistään muusta. Mietitään viikon päästä.

Mutta mutta, jotain positiivista. Tutut luistelun äänet on alkanu kaikua korvissa ja jäähallien makkaroiden hajut leijailla nenässä. Paluu kiekkotouhuihin sujui jopa yllättävän nopealla tahdilla, ja ehdottomasti hyvällä fiiliksellä. Selkärangasta ei ollu vielä kadonnu tutut hommat. Ja jos kuvittelin että joskus Oulussa tein paljon pelejä, niin täällä on mahdollisuus tuplata se. En kyllä oo tuplaamassa, mutta mahdollisuus on tehdä tasan niin paljon kun ehtii ja haluaa. Nimimerkillä, loppuviikosta taisi olla yksi tyhjä ilta.

Eilen sai viimeinkin laitettua myös Latvian reissun kuvia näkyville, pitkäänhän siinä menikin. Tuli kyllä suht tylsä galleria, kun sensuroin raskaalla kädellä. Oikean reunan linkeistä löytyy.

Solmimattomat narunpäät haittaa joskus mieltä. Haitaa niin paljon että ne pitää joko solmia yhteen tai katkoa kovemmalla kädellä pois. Talvinen auringonnousu Siaminlahdella tulee näyttämään tietä. Ja jos ei se tie löydy, niin mennään kutoselle. Triplalle. Saatana.