Eipä mitään erikoista

Nyt saattais olla mahdollisuus ottaa hetkisen aikaa vähän kevyemmin. Ainakin nyt niinkun pari viikkoa, katsoo sitten taas tilannetta uudestaan. Viikonloppuna tuli juoksenneltua pitkin kaupungin valoja, ja sehän aika pitkälti tarkoittaa heikkohappista sunnuntaita. Loppuviimein kuitenkin kohtuuden rajoissa tuli pysyttyä, eli nyt maanantaina on jo helposti täysissä voimissa. Rymy-Eetun ja Zetorin kautta LUX:iin ja Studio 51:een. Kebabbia ja pitsaa unohtamatta aamuyön/iltapäivän tunteina. Poijaat kävi hyppimäs benjihyppyjä reippaasta sadasta metristä, mutta minä tyydyin tarkistelemaan tilanteen kehitystä maantasalla. Ens viikonloppu tosiaan rauhallisin mielin, ei kykene lähtemään Tampereen kesäryyp.. tapaamiseen, ens vuonna sitten taas. Ja siitä viikko eteenpäin olis tarkoitus tehdä maakuntamatkaa. Loppukuusta sitten taas enemmän juoksentelua.

Sen verran ahkera ihminen on ollut, että vaihteeksi on kuvagalleriat ajantasalla. Elikkäs kesän Aasian retkien paheellinen elämä on jo noin viikon verran ollut tarjolla värikuvina. Nyt ei varmaan oo tulossakaan seuraavaa kattausta ennen syyskuun loppua. Kohde nyt on vielä hukassa, mutta yks varteenotettava vois olla tuo suuri ja mahtava äiti Venäjä. Katsotaan. Tai siis pitää sitä ennenkin hyökkiä vieraille maille, mutta semmosille max parin päivän retkille ei ehdi kameraa mukaan raahaamaan.

Loppuviikosta alkaa sitten kisailut Kiinassa. Nyt tunnustais olevan sellainen fiilis että kiinnostais katsella paljonkin kisoja, mutta voi olla ettei nyt niin paljon pysty. Kuitenkin pitäis töissäkin oleilla päivisin. Semmoista.. eiköhän tästä hyvä tuu, vielä kun on kuitenkin kesääkin jäljellä.