Syyskuu

Ideaalimaailmassa kaikki olisi toisin. Reaalimaailmassa yksi pieni mitättömältä tuntuva asia voi muuttaa isojen asioiden suunnan. Esimerkiksi paperista puuttuva raksi. Toisaalta olis niin paljon jossiteltavaa, toisaalta turha on sitä kaatunutta maitoa enää itkeä. Jälkiviisaana olis niin helppo elellä. Alkusyksyn juhlatilaisuudet on sitten sitä myöten peruutettu. Nyt sitten taas on ajatukset kasattava uudestaan, ehkä on aika asetella uudet maalit. Taas. Tuntuu että niitä on nyt aseteltu riittävästi, ilman että yksiäkään olis tavoitettu.

Oulu näyttää liian vaikealta haasteelta, ehkä sieltä sitten ei löydy mitään minkä vuoksi paluu sinne lopulta sittenkään toteutuisi. Rehellisesti sanottuna kiinnostus sitä kohtaa laskee päivä päivältä, muu Suomi on jo hetken ollu samalla viivalla. Ei sitä väkisin mitään kannata.

Juominkeihin ei oo ollut nyt kiinnostusta, otanpa siis tipattoman loka-marraskuun. Ei siihen tarvi syytä, päinvastaisiin tekoihin tarvii.