Kesä 2006 on elossa..

Niin. Tavallaan se on totta. Thaimaa-Singapore-Thaimaa-Budapest-Thaimaa, unohtamatta täsmäiskuja lähikohteisiin aina hetkittäin. Nyt kuitenkin karavaani on saapunut ehkä eksoottisimpaan paikkaansa, Suomeen. Siinä sivussa kesä on vaihtunut vuoden 2007 kesäksi. Moni muukin asia on muuttunut, osa sitten taas ei, vaikka toivoisi. Osa unohtui matkan varrelle, niin pitikin. Mukaan tarttui uusia ajatuksia ja asioita, haluttuna tai tahtomatta. Ohimenevästi ja todella pysyvästi. Tavallaan nopea ajanjakso, mutta silti tuntuu että siitä on ikuisuus kun vuosi sitten keväällä oltiin hullujenpäivien lippujonossa hakemassa pilettejä kohti thaivaanrantaa. Sen jälkeen tullut lennettyä tasan 20 lentoa, ja lukematon määrä kilometrejä junissa ja takseissa. Ehkä siitä viime vuoden keväästä tuntuu sen vuoksi pitkältä, kun sen jälkeen on todella eletty elämää. Elämää josta hetkeäkään ei ole tarvetta antaa pois. Elämää ja kokemuksia, joita suurin osa kattelee vaan telkkarista.

Vaan ite pitempään poissaollut voi varmaan ymmärtää sen fiiliksen mikä tässä nyt on ollu. Se vetää hiljaiseksi. Varsinkin kun ennestäänkin on tämän maan ilmapiiriin ollut negatiivinen suhtautuminen. Ei oikein jaksaisi jutella kaikkien kanssa siitä että "miksi sä reissaat, mikset oo viemäs uraa eteenpäin". Ei jaksa sen takia, koska jos sun tarvii kysyä tuon suuntaisia, niin sä et koskaan voi ymmärtää vastauksia. Oon tässä nyt joka tapauksessa tutkiskellut tämän maan työmahdollisuuksia. Kieltämättä muidenkin maiden, mutta se kun ei ole niin helppoa saada asiallisia hommia muualta. Niin no ei varmaan täältäkään, ei sen puoleen. Mun ei varmaan tarvi kertoa että kasvaako mun motivaatio isommista luvuista vai valuutan nimen muutoksesta.

Se on kuitenkin niin että kaikkea ei kuitenkaan voi saada. Jotain on pakko hylätä. Vaikeampi juttu on sitten päättää että mitä. Siihen sanelee pelisäännöt onnellisuuden maksimointi. Järjellä ei ole mitään tekemistä asian kanssa. Tai siis, keskivertoihmisen järjellä. Katsotaan nyt. Tämän kesän jälkeen on takuulla viisaampi joka suhteessa. Tämän kesän 2006. Jos se loppuu, niin sen on syytä loppua helvetin hyvästä syystä. Just tällä hetkellä tiedän vaan yhden ainoan syyn.

Katselinhan mä jo kaikenlaisia lentolippuja, alle viikko Suomessa majailemisen jälkeen. Aluksi vitsinä, tai vanhasta tottumuksesta. Sitten puolitosissaan, koska huomasin että silloin heräsin vähän enemmän eloon. Sitten kun tosissaan, niin se onkin one way ticket to hell.