sunnuntaina, maaliskuuta 25, 2007

Olen lukenut ihmeiden kaupungista

Niin tosiaan. Kahdessa päivässä alkuviikosta tuli nähtyä kolme maata pääkaupunkeineen, ja sen urakan päälle oli vähintäänkin oikeutettua juopotella seuraavaksi päiväksi kohtuullinen ahdistustilanne. Kun työnantajakin oli niin mukava että tarjosi viime viikon lomaa, vaikken sitä ihan siinä mittakaavassa edes mennyt pyytämään. Mutta toki otetaan vastaan mitä tarjotaan. Säät ei vaan suosinu autoretkeä oikein hyvin, sen vuoksi valokuviakin on otettu paljon tuulilasin takaa. Jonkinlainen kuvagalleria on kuitenkin tarjolla. Kirjoittelen lyhyen päiväkirjankin ihan lähipäivinä.
Viittasin aiemmin vähinsä jatkosuunnitelmien miettimiseen. Yksi työtarjous tuli jo hylättyä, vaikka varmasti mielenkiintoinen olis ollukin. Huomasin että jossain se tulee raja itselläkin vastaan, sillä sanoin ei Teheranille ja Iranille. Vaikka uudet paikat kiinnostaakin, niin välttämättä en nähny fiksuksi lähteä tuonne minne jenkit kuitenkin hetken päästä hyökkää. Ja muslimimaa ei muutenkaan mun paikka olis. Homman nimenä olis ollu taas kolmen kuukauden lyhyt pätkä, mutta asia on kuitenkin loppuunkäsitelty. Ei mahdottomia.
Leevi and the Leavings on muuten ollu parina iltana kova sana. Muutamasta biisistä löytyy totuus (ja tulevaisuus?), ainakin niiden tietyistä osista. Ihmeiden kaupunki, Matkamuistoja, Kaukaisessa satamassa ja Turkmenialainen tyttöystävä. Sen verran tarkennetaan että ei, en todellakaan tunne ketään turkmenialaista.