Uuden kaupungin valot

Nyt on jossain määrin asetuttu nykyiseen asemapaikkaan. Näyttäähän tämä kohtuullisen komealta vanhalta kaupungilta, ja paikallisetkin tuntuu olevan mukavaa porukkaa. Kyllä täällä varmasti tämän talven asustelee, kun kämppäkin tuntuu sellaiselta jossa oleilee helposti. Rakennus taitaa olla vanha kun taivas, mutta eipä se haittaa. Huoneet on neljä metriä korkeat ja ikkunasta näkyy Budan puolen kukkuloita jotka illasta on niin hienoissa valaistuksissa ettei oo semmoista nähty Suomessa. Lähikatujen pienet putiikit näyttää melkein kaikki ulospäin epämääräisiltä, lähinnä siksi etten ymmärrä yhtään niiden teksteistä, eikä ulospäin näy mikä mikin on. Kait tässä ajan kanssa alkaa kuitenkin löytämään kaiken mitä tarvitsee. Eihän tässä tähän asti oo kaivannu muuta kun ruokaa. Huomenna pitää lähteä koko päiväksi karttoittamaan kaupunkia tarkemmin. Tässä vaiheessa en oo käyny joen toisella puolella kun kerran.

Kaikenmaailman päiväkirjoja ja valokuvia pitää ajan kanssa laitella, mutta ei nyt kyllä ihan hetkeen. Tässä on kuitenkin vähän kiire muiden asioiden kanssa. Pitäis opiskella Itä- ja Kaakkois-Aasian kulttuurihistoriaa iltaisin, kun semmoisen ohjelman päätin aloittaa. Tai no on siinä myöhemmin kaikenlaista muutakin sieltä suunnalta, politiikkaa yhteiskuntaa ja bisnestä. Ei sitä osaa olla vähän vielä lisää opiskelematta.

Minä jatkan näiden kaikkien käsillä olevien rautojen hakkaamista ankarasti. Ei tässä hätiä, hyvä tulee. Jahka joutaa. Torstaina vasta kattelemaan että millaista työprojektia täällä aletaan päivisin sitten väkertää eteenpäin. Silloin alkaa tosissaan etsintä, jossa kohteena jonkun aikaa hukassa ollut kiinnostus IT-alaa kohtaan.