perjantaina, huhtikuuta 28, 2006

Wappu on vaan kerran elämässä

Nythän on niin, että tästä lähtien minä en anna lausuntoja selvinpäin. Sellaiset lausunnot on monesti hätiköityjä ja liiallisen dramaattisia. Juurikin kyllä nyt annan lausuntoa selvinpäin, mutta tämä nyt vaan siitä syystä että tällä korjataan aikaisempia virheilmaisuja. Lähinnä yritän sanoa että tässä niinkun vappuna mulla on hyvinkin pieni oikeus ja kohtuus ottaa muutama laimea juoma silloin tällöin. Ja shotit, aina sopivaan väliin. Mutta sitten kun toukokuu koittaa, niin sitten alkaa askeettinen elämä. Toukokuussa korkeintaan yks ainut kerta, ja sekin vaan siinä tapauksessa jos jonkunlaiset kiekkoporukan päättäjäiset järjestyy. Tänään on muuten kyllä ensimmäinen versio sellaisista, mutta eiköhän sitä vielä isommatkin olis hyvä saada kasaan.
Poijaat oli keskiviikkona Onnelassa k ä n n i s s ä ja lujasti. Ei oo ihan hetkeen nähny taas tuollaista menoa. Suurinpiirtein viimeisinä saatiin sankarit Onnelasta pihalle siinä neljän aikoihin. Autolle oli matkaa ehkä 50 metriä, mutta sitä matkaa tehtiin about 45 minuuttia. Sitä kun piti juoda ulos salakuljetettuja juomia vielä, ja painia, ehkä vähän oksentaakin, ja sitten taas painia. Minä en ollu halukas painimaan, vaikka haaste esitettiin ja kova oli muutenkin yritys. Voin kertoa että neljä toveria kyllä tiesivät seuraavana päivänä että kyllä sitä oli viinaa juotu. Joku tais tuumata että jos vielä pari olis juonu niin olis kuollu. Niin niillähän oli tosiaan jatkotkin vielä ollu. Itelläkin kolmen tunnin yöunet ja sitten kaupungille asioille. Ahisti. Mutta en pelijänny. Paitsi sitten kun kaupungilla sanotaan että "ei asiointia tänään", vaikka jumalauta nimenomaan oli tuo päivämäärä mulle kirjallisena oikein laitettu. En arvostanu, ja kerroin sen suullisesti kyseisessä paikassa. Kovaäänisesti.
Eilen soudettiin jälkisoudut Foxiassa. Muutama kevyehkösti, ilman mitään pohjia. Siellä oli tuttuja ihan hyvin, mutta muuten aika laimeaa. Tai siis ihan kiva siellä oli käydä, ei siinä mitään. Tarkotin vaan että ei nuo nykyopiskelijat osaa enää bilettää. Baaritiskeillä ei missään vaihees ketään, ja tosi aikasin alko porukka lähtemään. Toista se oli ennen. Esimerkiksi kolme vuotta sitten. Sillon jälkisoudettiin niin maan perkeleesti, ja siinä sivussa vapautettiin Kuuba. Vai kuinka se meni, en tiedä. Ainakin silloin vielä Cuba Libret maistu. Kaks vuotta sitten oli vielä myöskin hyvä meno, tai sitten baarin jälkeiset tapahtumat oli vaan parempia. Tarkemmin ajatellen eilisillalle ei kyllä todellakaan ollu mitään tarvettakaan intiaanipäissään olla. Eikä tarkotusta.
Ai niin. Se auto muuten ke-to yönä oikeasti meinas jättää välille. Sammu about 30 kertaa akselilla Keskusta-Välkkylä-Linnanmaa. Tosin kuulemma työntäjiä olis löytyny. Eräskin herrasmies hyökkii pari kertaa autosta pihalle keskellä risteystä ja uhoaa kyllä vaikka yksin työntävänsä meidät perille. Se oli tosissaankin vielä. No, sai tuon Passatin tuohon parkkiruutuun. Pitää ens viikolla katella mitä sille tekee.
Mulla on nyt jemmassa pari syvällistä aihetta. Suullisen palautteen saamisen jälkeen pitää yrittää selventää muutamaa kohtaa ajatuksenjuoksussa. Alkuviikosta minä keskityn niihin. Nyt Alkon ja saunan kautta jäähallille, josta matka jatkuu ennalta tuntemattomaan suuntaan. Sivistyneesti. Ainakin kädet ristissä toivon niin.
Jeps. Sinä joka muuten viime yönä soittelit. Kuhan vaan hoidat sen mitä oot luvannu ja katoat mun elämästä. Siinä kaikki mitä vaaditaan. Itkupuheluita ei kiinnosta kuunnella. Sinä oot tehny valintas jo niin kauan sitten että enää on turha olla toista mieltä. Kärsivällisyys loppuu viimeistään silloin kun tuun ekalta reissulta takaisin. Tiedät mitä sitten tapahtuu. Etene sen mukaan.