Katkonaista unta, menneisyys liekeissä
Selasin pöytälaatikosta ja kaapeista menneisyyttä. Se sai hämilleen, osittain nauramaan, osittain pelkäämään. Vanhoja papereita, kirjeitä menneisyyden ihmisiltä, ja ihmisille. Tekstejä jotka kertoo mun ajatukset tänäkin päivänä, vaikka niiden kirjoittamisesta on jo vuosia. Suurin osa surullista tavaraa, mutta joukossa myös lapsellisen onnellinen hetki. Ainakin näin jälkeenpäin ajatellen. Kävin osan läpi, osan säästän myöhemmäksi. Suuri osa tuosta menneisyydestä odottaa pöydän päässä polttamista. Se on itelle tärkeää että kadotan nuo asiat juuri tuolla tavalla. Ja ei, niitä ei oo tarkoitettu säästettäväksi. Tarpeellinen on kyllä jäänyt sydämeen. Ja siis toki mä valikoidut otteet säästän.
...
Pidin tässä välissä tauon ja luin sittenkin lisää tuota matskua. Lukaisin läpi tuon synkeiden aatosten vihkosenkin, eikä jostain syystä tullut paha mieli. Sellaisen oudon tyhjä vaan. Onkohan nyt jotain pahasti vialla? Jos sittenkin kiskaisis ihan varmuuden vuoksi tänään kännit? Ei sitä kyllä viitti, vituttaa vaan huomenna. On kyllä vähän sellainen Popeda - Liian kiltti mies -fiilis. Taidan olla loppupäivän vittumainen kaikille, tuleepahan tasotettua jotenkin.
Vitun suoritusyhteiskunta. Eilen illalla puhuin pitkästä aikaa sellaisen ihmisen kanssa joka puhui samaa kieltä samoilla sanoilla. Tästä yhteiskunnasta ja elämänmenosta täällä, asioista joita täällä ihmiset arvostaa. Vaikka turhaanhan minä tietenkään vaahtoan itekseni, jokainen tekee omat valintansa. Monet ihmiset varmasti tarviikin vuosiksi ja vuosikymmeniksi tutun turvallisen rutiinin, jonka ympärille koko elämä rakentuu. Mitä siitä saa? Hyvän eläkkeen? Huh, sama vetää ittensä samantien jojoon jos sellaisia kovasti miettii.
Tulipa tuossa mieleen että en oo tosiaan ikinä kertonu kenellekään niitä ihan perimmäisiä ja tärkeimpiä syitä miksi mä inhoan tätä paikkaa. En edes ahdistuksen pohjalla, enkä sentenced-kännis. Sentenced-känni on käsite sinällään, sellaista ei oo onneksi ihan heti tullut. Kuitenniin.. mahtaiskohan se olla jossain välissä aika tuollaiselle avautumiselle. Saattais olla. Ei täällä, todellakaan. Sovitaanko että joku saa sellaista tavaraa niskaansa ennen vappua. Sinä?
Puuh.. helepotti. Nyt suihku, ruokaa ja jäähallille. Se on hyvä että tietää missä illat kuluu.
...
Pidin tässä välissä tauon ja luin sittenkin lisää tuota matskua. Lukaisin läpi tuon synkeiden aatosten vihkosenkin, eikä jostain syystä tullut paha mieli. Sellaisen oudon tyhjä vaan. Onkohan nyt jotain pahasti vialla? Jos sittenkin kiskaisis ihan varmuuden vuoksi tänään kännit? Ei sitä kyllä viitti, vituttaa vaan huomenna. On kyllä vähän sellainen Popeda - Liian kiltti mies -fiilis. Taidan olla loppupäivän vittumainen kaikille, tuleepahan tasotettua jotenkin.
Vitun suoritusyhteiskunta. Eilen illalla puhuin pitkästä aikaa sellaisen ihmisen kanssa joka puhui samaa kieltä samoilla sanoilla. Tästä yhteiskunnasta ja elämänmenosta täällä, asioista joita täällä ihmiset arvostaa. Vaikka turhaanhan minä tietenkään vaahtoan itekseni, jokainen tekee omat valintansa. Monet ihmiset varmasti tarviikin vuosiksi ja vuosikymmeniksi tutun turvallisen rutiinin, jonka ympärille koko elämä rakentuu. Mitä siitä saa? Hyvän eläkkeen? Huh, sama vetää ittensä samantien jojoon jos sellaisia kovasti miettii.
Tulipa tuossa mieleen että en oo tosiaan ikinä kertonu kenellekään niitä ihan perimmäisiä ja tärkeimpiä syitä miksi mä inhoan tätä paikkaa. En edes ahdistuksen pohjalla, enkä sentenced-kännis. Sentenced-känni on käsite sinällään, sellaista ei oo onneksi ihan heti tullut. Kuitenniin.. mahtaiskohan se olla jossain välissä aika tuollaiselle avautumiselle. Saattais olla. Ei täällä, todellakaan. Sovitaanko että joku saa sellaista tavaraa niskaansa ennen vappua. Sinä?
Puuh.. helepotti. Nyt suihku, ruokaa ja jäähallille. Se on hyvä että tietää missä illat kuluu.
0 Comments:
Lähetä kommentti
<< Home